Say it in Pulaar

Screenshot 2020-04-09 at 8.02.26

The nightly curfew ends at six in the morning and soon after that, every day, I hear a young guy recite the Koran out loud and walk past the house on his way to… where? It’s almost as if he were “disinfecting” the town with his voice, walking on the empty streets at this hour, similarly to the city workers who disinfect the streets in various parts of the town by sprinkling bleach. Before the curfew was declared, the older talibés would sit under a street lamp every night and recite through the early hours of the night.

The special travel permissions within the country have now been suspended* and I am wondering: for how long? Everything is hanging in the air right now.

Before the pandemic arrived to Senegal, I was learning Pulaar with one local teacher. I had a couple of intensive sessions as an introduction to the language and I got very excited about the whole thing. Then the universities and schools were shut and my teacher traveled out of town to his family. Maybe he can teach me from distance?

While still on pause from Pulaar classes, I am going to brush up my Amharic today. As my friend, who is an Amharic teacher, and I both are now confined to home in different countries, we thought we might just as well make some good coffee and have classes via WhatsApp. Our initial plan was to meet up in the beginning of May face to face and carry on from where we left last summer, but looks like that meeting is not going to happen, at least not just yet.

* Arrêté numéro 008622 du 07 avril 2020 par Le Ministre de l’Intérieur: « Le Gouvernement a relevé le développement de la contamination communautaire du Covid-19, à la suite des communiqués journaliers présentés par le Ministère de la Santé et de l’Action sociale. En conséquence, la délivrance des autorisations spéciales de circuler sur l’étendue du territoire national est suspendue jusqu’à nouvel ordre, à l’exception de celle pour raison de maladie, pour transport de corps sans vie et pour raison professionnelle. »

Tarinoita Senegaljoesta

Screen Shot 2019-02-02 at 16.19.59

Pohjois-Senegalin Saint-Louis’n saarella huijaripapit, aaveet, siirtomaaherrat ja ruumiita joesta sukeltava Seydou tutustuttavat lukijansa kaupungin värikkääseen arkeen ja valaisevat tarinoillaan millaista on asua Senegal-joen varrella ja välillä joen uumenissakin. Kalastajistaan ja siirtomaa-ajan historiastaan tunnetun saaren suulliseen perinteeseen nojaavat tarinat päätyvät harvoin kirjoihin ja kansiin, puhumattakaan että niitä voisi lukea suomeksi. Nyt se on mahdollista!

Otteita kirjasta

Saaren eteläisissä kortteleissa Ameth Fall-koulun vieressä asui nainen nimeltä Djemb Samb. Kerran, kun hän oli vielä pieni tyttö, hänen äitinsä lähetti hänet heittämään roskia jokeen. Kun Djemb Samb saapui joen rantaan, hän näki siellä vanhan rouvan istumassa penkillä. Kun tyttö lähestyi vanhaa rouvaa, joen henki Mame Coumba Bang tiesi tytön läsnäolon vaikka katsoi ihan muualle. Hän käänsi katseensa Djemb Sambin suuntaan ja päästi suupielestään ciipatuu-maiskahduksen tyttöä kohti. Kohta tämän jälkeen joen henki sukelsi penkkeineen jokeen ja katosi veden syvyyksiin. Tästä päivästä alkaen Djemb Sambin suu vääntyi vinoon asentoon, eikä hän koskaan onnistunut saamaan lapsia.

Kun joen henki teki Djemb Sambille ciipatuun, tytön olisi pitänyt päästää ciipatuu suustaan saman tien takaisin joen hengen suuntaan. Jos hän olisi tehnyt niin, hänelle ei olisi käynyt kuinkaan.

Nasille ei käynyt näin köpelösti. Siihen aikaan, kun joen vesi oli makeaa, Nasi pesi pyykkiä joen rannassa vanhan höyrynosturin vieressä. Pyykätessä hän huomasi joen hengen Mame Coumba Bangin tulevan häntä kohti ja tuijottavan häntä tiukasti. Kun Mame Coumba Bang oli tullut Nasin luokse, hän teki Nasille ciipatuun, ja Nasi vastasi takaisin päästämällä suupielestään mehevän ja vielä äänekkäämmän ciipatuun joen hengelle Mame Coumba Bangille sillä seurauksella, että tämä kääntyi kannoillaan ja katosi jokeen.

 

* * *

Eräänä iltana nuori mies oli joen rannassa höyrynosturin takana. Hän oli siellä tarpeillaan ja oli asettunut kyykkyyn niin, että takapuoli osoitti joelle päin. Kun hän oli hoitanut asiansa ja oli pesemässä takamustaan, hän tunsi kuinka joesta ilmestyi käsi, joka auttoi häntä kyseisessä toimenpiteessä.

Nuorimies oli seota siihen paikkaan!

Tästä päivästä lähtien aina kun mies muisteli tapahtunutta, hän sai hulluuskohtauksen.

 

 

* * *

 

Teos (114 s.) sisältää noin 50 valokuvaa Saint-Louis’n kaupunkimiljööstä ja tarinoissa esiintyvistä yksityiskohdista.

This slideshow requires JavaScript.

 

Tarinat: Idrissa Diallo.

Suomennos, ulkoasu ja valokuvat: Jarmo Pikkujämsä.

Ilmestymisajankohta: maaliskuu 2019.

ISBN: 978-952-69023-0-2

Jälleenmyyntihinta: € 20,00

Late Afternoon Publishing kustantaa valokuvakuvateoksia, graafisia novelleja ja fiktiota Afrikasta ja Afrikan diasporasta. Senegal-sarjan seuraava osa on tämän teoksen wolofinkielinen versio Ci Biir Dexu Senegal.

Kirjaa on saatavilla mm. Turussa Pieni Kirjapuoti -kirjakaupasta ja postitse.

Lisätietoja: lateafternoon (at) outlook.com

© Late Afternoon Publishing – Reg. No. 978-952-69023 All Rights Reserved