Osaatko uida sammakkoa?

Coftal e pijirlooji. Urheilu ja pelit

Saint-Louis’ssa on yökerho, jonka yhteydessä on – tai ainakin oli – kasino. En ole siellä koskaan käynyt, mutta sen sijaan näen joka iltapäivä kasinon edustalla joen varressa ukkoporukan, joka pelaa omia omia uhkapelejään, yleensä backgammonin näköistä lautapeliä. Heidän peliporukka on kokoontunut samaan paikkaan päivittäin jo vuosien, ellei vuosikymmenten, ajan.

Pulaariksi käytetään ilmaisua hawde ilmaisemaan pelissä voittamista, kirjaimellisesti käännettynä voittaja “pukkaa tai iskee päällään”. 

Ystäväni Papa sanoi, että pöllit eivät ole suurta urheilukansaa. Metsästystä minun on vaikea pitää urheiluna mutta tokihan siinäkin tarvitaan urheilullista otetta ja fysiikkaa: kun Fuuta Toorossa sadekauden jälkeen krokotiilit syövät kalat joesta, silloin on aika lähteä niitä metsästämään. Senegalilaiseen tapaan metsästysrituaaliin kuuluu onnea tuovia amuletteja ja musiikkia: Pekaan tarkoittaa grioottien ylistyslauluja kalastajille ja Fiifiire vastaavasti ylistystä urheille krokotiilinmetsästäjille.  

Penkkiurheilu on sitten asia erikseen. Laji numero yksi on ja tulee kai aina olemaan jalkapallo eli fuku, tai tutummin futbal. Mi fettat eli “pelaan jalkapalloa” syntyy verbistä fettude (potkia) ja oletusarvo on, että kyseessä on pallo jota potkitaan, talibé-poikien tapauksessa pallon virkaa voi tietenkin toimittaa myös tiukaksi palloksi solmitut sukat, sukkahousut tai mikä tahansa muovipullo tai purnukka joka vastaan tulee. 

Halusin muuten oppia tämänkin: Mi yiɗaa futbal. Tämä on senegalilaisen korvissa vähintäänkin pyhäinhäväistys: “Minä en pidä jalkapallosta”. Tulee käyttöön, tai sitten ei.

Toinen suosittu urheilulaji on senegalilainen paini sabareineen ja mystisine menoineen. Painiottelut on melkoista spektaakkelia ja lajin kannattajia, foɓɓanooɓe, on paljon, vedonlyönnistä puhumattakaan. Monta kuuluisaa painijaa muistan nimeltä vuosien varrelta, mutta Alin mainitsemasta Mbaroodi-painitallista en ollut kuullutkaan. Mbaroodi tarkoittaa Papan mukaan leijonaa tai käärmettä tai mitä tahansa, jolla on sitkeän vastustajan luonne. Nimestä on varmaan ollut hyötyä painiareenoilla, paitsi ehkä vuonna 2013, kun kansallisurheilu valloitti näyttävästi Ranskaa Bercy:ssä ja kun tallin silloinen päällikkö Balla Bèye hävisi ottelun Bombardier’lle alle minuutin kestävässä ottelussa.

Toistaiseksi on vielä jäänyt epäselväksi mitä uiminen, oma lempilajini, on pulaariksi. Samalla herää ihmetys, sanotaanko rintauinnista vain Suomessa, että silloin uidaan sammakkoa? Tämä asiahan pitää selvittää.

You have just read a short blog entry about football, hunting and wrestling in Finnish. For entries in English, please click here

Vain elämää

Wuurde = elää, elämä. Maayde = kuolla, kuolema.

Joskus käy niin, että ennalta sovittu tapaaminen ei onnistu ja odotat turhaan henkilöä, jonka halusit tavata. Olen kehittänyt vuosien varrella taidon olla koskaan sen kummemmin odottamatta ketään, vaan sovin tapaamiset siten, että voin “odotellessa” tehdä jotain enemmän tai vähemmän hyödyllistä. Yksi yleisimmistä syistä, miksi joku täällä ei tule tapaamiseen, on läheisen – tai kaukaisen sukulaisen, tuttavan, tärkeän henkilön – kuolema. Paate dawataa hannde, ombo jogii saŋkaare. Paate ei ole töissä tänään, kun hänellä on “kuolema”, eli hautajaiset.

Käytännössä Paatea ei ehkä näy sitten moneen päivään, riippuen kuinka kaukana edesmennyt asui tai missä hautajaiset järjestetään.  Porfesoor Kan saŋkii – Professori Kan on kuollut. Tapauksen seurauksena koko yliopistossa on virallinen suru – Iniversité dañii sunaare. 

Suruun ja ei vain siihen vaan kaikkeen arkiseen elämään ja jopa elämänjälkeiseen valmistautumiseen täälläkin auttaa pyhät kirjoitukset. Koraani on Jumalan sanaa: Quraana ko konngol Allah ja kristityt kääntyvät Raamatun puoleen, joka tunnetaan nimellä Biibal, tai vaihtoehtoisesti Deftere Iisaa eli Jeesuksen kirja tai vihko. Meillä löytyy hyllystä – en tiedä miksi – myös Uusi Testamentti pulaariksi, otsikolla Aadi Keso. Melkoisen kunnianhimoinen tavoite olisi lukea tämä kirja jonain päivänä…Mutta voihan sitä jo nyt selailla. Bongasin heti alussa, että Jeesuksesta puhutaan nimellä Yeesu, toisin kuin tuo oppimani arabiasta lainattu Iisaa. Muitakin tuttuja henkilöitä osuu silmään heti kättelyssä: Mariyaama ja Yuusufa.

Entäs kuoleman jälkeen? 

Taivaalla on näköjään useampikin nimi, joista asamaan on tuttu jo wolofista, ja harvinaisemmin käytetty kammu käy taivaasta myös. Sitten on dow, joka viittaa yläilmoihin, jossain tuolla korkealla. Todennäköisesti vielä paljon korkeammalla kuin taivaalla hiljalleen leijailevat pelikaanit, joita tarkkailen lähes päivittäin. Ovat muuten melkoisia taitureita nappaamaan ilmavirtoja ja liitelevät kauniissa muodostelmissa. Pelikaania en olekaan vielä kuullut pulaariksi. 

Kun sanotaan Maayɓe nan dow, sopivin käännös lienee, että “kuolleet ovat yläkerrassa”. Toivottavasti näin on. Muussa tapauksessa pitää katsella ehkä alaspäin kohti Safaraa, jossa ei vilu vaivaa. Helvetillä on toinenkin nimi: jayngol ja kääntyy suomeksi sanalla tuli. 

Eli tarkkana saa olla.

Malakul mawti woni malayka ƴettoowo fitnaandu oo. Se on kuoleman enkeli joka sielun nappaa.

You have just read a short blog entry in Finnish about death related vocabulary in Pulaar. For entries in English, please click here.

Kulmakarvojen hyödyllisyydestä

way-wayko.

Opin vastikään, että pulaariksi sanotaan: Femmbude way-wayko moƴƴaani = ei ole hyvä ajaa kulmakarvoja. 

Oppitunneilla kuulemistani esimerkkilauseista voisi tehdä jo tutkielman, josta peilautuisi mm. paternalistisia ja uskonnollisia ajatusmalleja ja monenlaisia sekä näkyviä että piilossa lymyäviä sosiaalisia koodeja. Näistä taidan kirjoittaa vielä oman jutun ihan omalla sanastolla. Nyt sattui vaan niin, että viehätyin tuohon sanaan way-wayko, joka kuulostaa hauskalta. Samaan aikaan, kun joidenkin mielestä kulmakarvojen trimmaaminen ei ole hyvä juttu, omalla kohdallani olen havainnut tukalan sadekauden aikaan, että pitkät kulmakarvat on varsin kätevät kun tekee raskasta fyysistä työtä: hiki tippuu niitä pitkin silmien ohi. Ehkä tässä on kulmakarvojen syvin ja luonnollisin olemus? Toisaalta: ne jäävät joskus ikävästi uimalasien väliin jos ei ole tarkkana, ja sen seurauksena tulee sitten vettä silmiin. Mutta ihmistähän ei alunperin olekaan luotu käyttämään uimalaseja…

Brysselissä Porte de Namurin metroaseman pitkissä rullaportaissa minulla on tapana bongata kaupunkilaisia, joista monet ovat laittaneet hiuksensa kauniisti, asemahan on ihan Matongen lukuisten kongolaiskampaamoiden kupeessa. Huikkaan aina tilaisuuden tullen vastaantulijalle: jolis cheveux ! Kun seuraavan kerran bongaan fulaninaisia metrossa, voinkin yllättää heidät uudella kehulla: Aɗa yooɗi way-wayko, sinulla on kauniit kulmakarvat! 

You have just read a short blog entry about eye brows in Finnish. For entries in English, please click here

Korona tarttuu!

Pilweer,  Muswaar. Raaɓde.

Ɓoowal ina jaangi, ɓoorno pilweer! Tottam muswaar. Eli ajankohtaista sanastoa: “Ulkona on kuuma, riisu villapaita!” Ja: “Anna mulle nenäliina.” Ranskan puhujat tunnistanevat hauskat lainasanat.

Tähän aikaan vuodesta kuumaa on vain keskipäivällä ja viileiden aamujen ja iltojen takia kökötetään nyt enemmän kotona. Sehän on hyvä pandemiankin kannalta ja etenkin nyt, kun median mukaan tartunnat on  taas nousussa. Törmäsin juuri kadulla johonkin ambulanttiin tiedottajaan, jonka megafoonista kuului jotain ihan muuta kuin Jumalan sanaa: Koronaa raaɓat! “Korona tarttuu!”

Pöllien vaatetustyyli on asiallista ja käytännöllistä, ei siinä maskeja tarvita eikä ole koskaan tarvittukaan. Saharan ja Sahelin porukat ja kaikki laiduneläimiä ulkona paimentavat ihmiset ovat tottuneet suojautumaan sekä liialta auringonpaisteelta että pölyltä ja joka paikkaan tunkeutuvalta hiekalta chèchellä, eli sillä päätä ja kasvoja suojaavalla pitkällä huivilla. Se on pulaariksi kaalamiɗo mi fiilii kaala. Eipä sillä, kyllä se maskikin on tietenkin hyödyllinen. Twitterissä dakarilaiset nuoret aktivistit postailevat nyt kuvia maahan heitetyistä maskeista ja varoittavat, että ne eivät hajoa luonnossa ja että niitä voi ja pitää uusiokäyttää. Vaikka jotkut nuorisojoukot hulinoivatkin ja osoittavat mieltä ulkonaliikkumiskieltoa vastaan, kyllä nuorissa on toivoa!

Twitteristä ja mediasta puheenollen, luin juuri jutun RFI:ssä siitä, kuinka kaksi vuosikymmentä käytössä olleen Wikipedian aineistoa editoi enimmäkseen pohjois-amerikkalaiset ja eurooppalaiset miehet. Alustan tavoite seuraavalle vuosikymmenelle on tarjota tasa-arvoisempaa tietoa niin, että naisten, nuorten ja afrikkalaisten ja Afrikan diasporassa elävien Wikipediaa käyttävien ja tietoa tuottavien ihmisten määrä kasvaa. Tällaista toivon minäkin. Senegalin Goethe-Instituutti järjesti taannoin käännöskilpailun nuorille, tarkoituksena kääntää Wikipedian artikkeleita paikallisille kielille ja kannustaa tiedonjakoon omalla kielellä. Toivottavasti juttu ottaa tulta myös hankkeen jälkeen! RFI on myös lisännyt ohjelmistoonsa lähetyksiä mm. pulaariksi ja mandinkaksi, tällähän tavoitetaan jo miljoonia sellaisia uusia kuulijoita, jotka eivät puhu ranskaa. Kannan oman korteni kekoon ja alan pikkuhiljaa twiittailla myös pulaariksi, siinähän kieltä oppii aina lisää twiitti kerrallaan, vähän kuin vahingossa. Seuraa minuarewam!

Afropolis: Laundry (May 2020) Jarmo Pikkujämsä

You have just read a blog entry in Finnish. For entries in English, please click here

Ei pennin pyörylää

Kaalis.

On aika puhua rahasta, myös pulaariksi. Raha on pulaariksi kaalis ja on helppo muistaa wolofin sanasta xaalis. Olen havainnut, että pulaarin puhujat käyttävät omia lukusanojaan hanakammin kuin wolofin puhujat, jotka turvautuvat nopeammin ranskan lukusanoihin. Naapurin “pölliputiikissa” ostan nykyään perunat ja banaanit pulaariksi. Yeeyam banaana kilo gooto eli “myy mulle kilo banaania.” Banaanikilo maksaa nykyään 900 frangia ja jos siinä kassalla pörrää joku naapurin tyttö tai poika silmät suurina niin aina voi sanoa myyjälle vaikka: Yeey mbo taŋngal mo buɗɗiɗi, eli “myy hänelle 10 frangin karkki.” Putiikinpitäjä Ibrahima on luonteeltaan viilipytty, joka ei hätkähdä mistään ja vastailee naama peruslukemilla, pulaariksi. Haastavammaksi homma menee, jos lähden torille ja kysyn siellä mammoilta, että mitä maksaa. Palaan varmaan näihin tilanteisiin myöhemmin, kun viime päivinä ei ole ollut mitään sen ihmeempää asiaa torille.

Pulaarissa hinnat lasketaan viiden kertoimella. Viisi frangia – mbuuɗu, monikossa buuɗi – on kertolaskun pohjalla kaikissa lukusanoissa, kun puhutaan pikkurahoista. Esim. jo mainittu 10 frangia on buɗɗiɗi, eli buuɗi (viisi frangia) kertaa ɗiɗi (kaksi). Saman kaavan mukaan 15 frangia on buɗtati, eli buuɗi (5 frangia) kertaa tati (kolme), ja 50 frangia vastaavasti busappo, eli taas buuɗi (5 frangia) kertaa sappo (kymmenen). Ja kas, 75 frangia sanotaankin sitten numeerisin lukusanoin sappo e joy (kymmenen ja viisi) ja taka-ajatus on tietenkin 10 x 5 + 5 x 5 = 75). Pikkurahoilla pelataan esim. kimppatakseissa ja hinnoista on vääntöä aina suuntaan ja toiseen. Kolikkosummien lisäksi on tietenkin hyödyllistä tietää mm. 1000 frangia teemedde-ɗiɗi, eli teemedere (500 frangia) kertaa ɗiɗi (kaksi), 5000 frangia ujunere ja 10 000 frangia ujunnaaji-ɗiɗi, eli ujunere (viisi tuhatta frangia) kertaa ɗiɗi (kaksi). Pientä keskittymistä nämä sanat minulta vielä vaativat.

Kaalis on hyödyllinen sana, kun sitä saattaa pyytää sinulta monikin ihminen päivän mittaan, ihan muuten vaan. Eihän sitä koskaan tiedä vaikka ohikulkijalta joku lantti heltiäisikin, ja kukaan ei ujostele kysyä. Senegalinturisti oppiikin melko nopeasti sanomaan wolofiksi amul xaalis – ei ole yhtään rahaa. Sitähän ei tietenkään kukaan usko mutta aina voi yrittää. Pulaariksi saman asian voi todeta sanomalla kaalis alaa. Ja kun haluaa vakuuttaa, että oikein huonosti menee, voi sanoa: Mi alaa hay mbuuɗu! Mulla ei ole viittä frangiakaan!

You have just read a blog entry in Finnish. For entries in English, please click here